Vain Daft Punk: yksi kanava, kaksi robottia, ei jaarittelua
”Exclusively Daft Punk” on yksi Kalishan Exclusive-osion 312 yhden artistin kanavasta — ja se tekee juuri sitä, mitä nimi lupaa. Sen sijaan, että soittolista ennen pitkää ajautuisi jonkun toisen katalogiin, tämä kanava soittaa silmukassa Daft Punkia, ja vain Daft Punkia, ympäri vuorokauden. Kyse ei ole Kalishan itsensä kokoamasta miksauksesta: virta tulee Exclusive Radiolta, oikealta Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin sijoittautuneelta verkostolta, joka ylläpitää omaa kanavaa jokaiselle listansa artistille — Kalisha vain antaa sille kodin sovelluksessa, 311 muun samanlaisen rinnalla. Napautat kerran, ja musiikki soi jo; seuraavaa kappaletta, joka ei olisi heidän, ei ole olemassa.
Kahden robottikypärän takana on kaksi pariisilaista: Thomas Bangalter ja Guy-Manuel de Homem-Christo, jotka alkoivat tehdä musiikkia yhdessä vuonna 1993. Nimi itsessään syntyi loukkauksesta — erään lehden kriitikko tyrmäsi kerran heidän edellisen yhtyeensä ilmauksella ”a daft punky thrash” (”typerä, punkkihenkinen meteli”), ja he pitivät ilmauksen kiusalla. Neljä vuotta myöhemmin Homework (1997) muutti tuon uhman kappaleiksi ”Around the World” ja ”Da Funk”, ja house-musiikki sai uuden vertailukohdan.
Discovery (2001) on albumi, joka teki heistä kaikkialla läsnä olevia — ”One More Time” ja ”Harder, Better, Faster, Stronger” (juuri se kappale, jonka Kanye West myöhemmin samplasi lähes sellaisenaan kappaleeseen ”Stronger”). Suunnilleen tähän aikaan Bangalter ja de Homem-Christo myös lakkasivat näyttämästä kasvojaan ja esiintyivät siitä lähtien vain robotteina. Virallinen tarina puhuu studiolaitteiston viasta; todellinen syy oli yksinkertaisempi — he halusivat musiikkia arvioitavan ilman kahta ranskalaista kasvoparia siihen liitettynä.
He eivät hätiköineet. Human After All ilmestyi vuonna 2005, ja sitten tuli aito käänne: Disneylle sävelletty Tron: Legacy (2010) -soundtrack, täysimittainen orkesteri-elektroninen teos, joka todisti, etteivät he olleet pelkkä tanssiyhtye. Kolme vuotta myöhemmin ilmestyi Random Access Memories — tietoinen irtiotto tietokoneista kohti elävänä soitettua disko-käsityötä, tehty Nile Rodgersin kitaralla ja Pharrell Williamsin laululla. ”Get Lucky” oli sinä kesänä väistämätön, ja vuoden 2014 Grammy-gaalassa Random Access Memories voitti Vuoden albumin — harvinainen saavutus mille tahansa elektroniselle levylle.
He lopettivat samalla tavalla kuin olivat tehneet kaiken muunkin — ilman haastattelua, ilman jäähyväiskiertuetta. 22. helmikuuta 2021 heidän kanavallaan julkaistiin video nimeltä ”Epilogue”: kahdeksan minuuttia leikattua materiaalia heidän vuoden 2006 elokuvastaan Electroma, joka päättyy kahteen vuosilukuun, ”1993–2021”. Kaksikymmentäkahdeksan vuotta, ja he lähtivät yhä huipulla ollessaan.
Juuri tästä katalogista tämä kanava ammentaa — riittävän laajasta, jotta ”ikuinen shuffle” ei toistu itseään yhtä nopeasti kuin useimmilla yhden artistin kanavilla.
🎧 Voit kuunnella Exclusively Daft Punkia suoraan Telegramissa — ei sovellusta, ei selainta — Kalisha Radio Mini Appimme kautta.
— Kalisha 🎧
Piditkö tästä? Sovellus on ilmainen aloittaa.
Toimii iPhonella ja Androidilla — mitään ei tarvitse asentaa